Päiväkoti Agapen toimintakulttuuri

1. Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä

Huomioimme lapset ainutlaatuisina yksilöinä sekä yhteisön jäsenenä. Rakkaus on pohjana päivittäisissä kohtaamisissa, puhetavassa ja leikkeihin ohjaamisessa. Jokaisella on oma tapansa toimia, kehittyä ja oppia asioita. Kaikille taataan yhtenäiset mahdollisuudet osallistua toimintaan; syrjimättömyys, yhteisöllisyys, yhteenkuuluvuus ja osallisuus ohjaavat tässä toimintaamme. Lapset saavat osallistua toimintaan kertomalla haastatteluissa omia kiinnostuksen kohteitaan, sekä mistä aiheista haluaisivat oppia tietämään lisää. Havainnoimme lasten leikkejä, joista voimme poimia ajankohtaiset lasten kiinnostukset.

 

• Pidämme huolta, että jokainen lapsi pääsee mukaan leikkeihin ja tuntee kuuluvansa ryhmään, ohjaamalla lasten leikkejä. Rakennamme yhteenkuuluvuuden tunnetta järjestämällä yhteisiä leikkejä, joissa on mukana koko ryhmä tai pienryhmä, sekä tapahtumia, esimerkiksi pieniä juhlia. Edistämme toiminnassamme siis osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.

 

• Otamme huomioon lasten tarpeet, ja vastaamme tarvittavaan tukeen. Muokkaamme ympäristöä ja toimintaa lasten tarpeiden mukaisesti. Käytämme esimerkiksi paljon kuvia, jotka tukevat kommunikointia. Päiväkodissamme on muutama monikielinen perhe, joiden lapsille järjestämme tukea suomenkielen oppimiseen, esimerkiksi juuri kuvien ja kertomusten avulla.

 

• Jaamme lapsia pedagogisesti pienryhmiin, joissa toimimme. Ohjaamme lapsia eri leikkeihin Olemme myös porrastaneet eteistilanteet kahden ryhmän kesken, taataksemme rauhan pukemisen taitojen harjoitteluun.

 

• Pyrimme jatkuvasti kehittämään toimintakulttuuriamme ylläpitämällä henkilöstön kesken yhteistä keskustelua pedagogisesta toiminnastamme.

 

• Rakkauden pedagogiikka on meidän yhteinen arvopohjamme, josta keskustelemme, ja jonka onnistumista arvioimme yhdessä. Saamme siihen myös ohjausta Rakkauspoliisilta 😉 Positiivinen pedagogiikka on osa meidän rakkauden pedagogiikkaamme, sillä otamme toiminnassamme lasten vahvuudet huomioon, niin suunnittelussa kuin toiminnan toteutuksessa. Myös lämmin rakkaudellinen vuorovaikutus, sekä positiivinen palaute ja kannustus onnistumisista, sisältyvät pedagogiikkaamme. Kannustamme henkilökuntaa positiivisen toiminnan huomioimiseen, ja kiinnitämme myös lasten huomiota siihen. Kohtaamme lapsia lämpimästi, sensitiivisesti, niin että he kokevat tulleensa nähdyiksi ja kuulluiksi.

 

• Leikki on toiminnassamme keskeisessä asemassa, niin esikoulussa kuin pienempien ryhmässä (2-4v). Leikki tukee lasten vuorovaikutus-, vertais-, ja ystävyyssuhteita. Henkilökunta osallistuu leikkeihin ohjaten, kehittäen ja rikastuttaen sitä. Kannustamme lapsia luovuuteen, omaan ilmaisuun ja mielikuvituksen käyttöön. Puutumme riitoihin ja opettelemme keinoja niiden selvittämiseen.

 

• Kulttuurista moninaisuutta hyödynnämme perheidemme kautta, joissa on useita eri kansallisuuksia. Arvostamme moninaisuutta rikkautena, ja asenneilmapiirimme siihen on kunnioittavaa ja huomioivaa. Vanhemmat voivat tulla kertomaan kotimaastaan päiväkodissa, eri maiden liput ja ovat esillä, ja käytämme eri kieliä lauluissa sekä tervehdyksissä.

 

• Pidämme ”Kestävän kehityksen viikon”, jolloin leikimme, laulamme, jumppaamme ja teemme erityisiä tehtäviä liittyen kierrätykseen, sekä kestävään kehitykseen yleisesti.

 

• Tunnekasvatuksessa nimeämme ja tunnistamme erilaisia tunteita, harjoittelemme niiden näyttämistä leikkien ja laulujen avulla, opettelemme säätelemään tunteita, sekä annamme tilaa purkaa niitä turvallisesti aikuisen läsnäollessa.

 

• Emme salli minkäänlaista kiusaamista. Luomme rakkaudellista ilmapiiriä myönteisen ja positiivisen vuorovaikutuksen kautta, joka luo sekä turvallisen kasvuympäristön, että luo hyväksyntää ryhmämme moninaisuudelle.

 

2. Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö

( 2-5 vuotiaat)

• Lapsella on oikeus leikkiin ja oppia leikkien. Ymmärrämme leikin merkityksen lapsen hyvinvoinnille ja oppimiselle. Henkilöstön tulee tunnistaa leikkiä rajoittavia tekijöitä ja kehittää leikkiä edistävää toimintaa ja oppimisympäristöjä. Leikeissä on mahdollista kokea yhdessä tekemisen ja leikin iloa. Leikki on myös keskeinen ilmaisukanava lasten tunteille. Pyrimme suunnittelemaan toimintaamme niin, että se mahdollistaa myös pitkäkestoisen leikin.

 

• Työyhteisössämme kannustetaan kaikkia mielikuvituksen käyttöön, ilmaisuun ja luovuuteen. Leikki saa näkyä ja kuulua. Lasten aloitteille, kokeiluille ja elämyksille annetaan tilaa ja aikaa. Henkilöstön tulee olla perillä lasten leikkien sisällöstä ja teemoista. Leikkien havainnointi antaa arvokasta tietoa lasten kehityksestä ja oppimisesta sekä mielenkiinnon kohteista. Lasten leikeistä nousevat teemat ohjaavat yhteisen toiminnan suunnittelua. Kasvattajien tehtävänä on rikastaa lasten leikkiä ja varmistaa, että kaikki lapset saavat osallistua siihen vertaisryhmässä. Ulkoillessa lapset leikkivät yhdessä esikouluryhmän kanssa. 

 

Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö

( esiopetus )

• Esikoulussa lapset oppivat leikkien, liikkuen, erilaisia työtehtäviä tehden, itseään ilmaisten sekä taiteillen. Leikkiä hyödynnetään opetuksessa monilla eri tavoilla, mm. lasten kielen kehityksessä, uusien taitojen oppimisessa, tunteiden käsittelyssä ja kulttuuri-identiteetin muodostumisessa. Leikki on lapselle luontainen tapa tutkia ja jäsentää asioita. Leikin kautta lapset oppivat mm. yhteistyötaitoja ja luomaan kaverisuhteita.

 

• Opettajajohtoisten leikkien lisäksi lapset saavat leikkiä myös omaehtoista leikkiä. Meillä on esikoulussa oma ”Leikkihuone”, johon olemme järjestäneet leikkitarvikkeita monenlaisiin leikkeihin, mm. kotileikkiin. Leikimme paljon sääntöleikkejä, sekä roolileikkejä, joista esikouluikäiset erityisesti pitävät. Leikkiä havainnoidaan, arvioidaan, kehitetään ja rikastetaan. Opettelemme uusia leikkejä ja lapsia osallistutetaan ehdottamaan omia yhteisiä leikkejä. Esiopetusmateriaalissamme ”Kummaa” on paljon leikkejä, joita leikimme esikoulussa, jolloin lapset oppivat samalla eri aihepiirien asioita.

 

3. Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

( 2-5 vuotiaat)

• Työyhteisössä edistämme koko yhteisön osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Arvostamme lasten, huoltajien ja henkilöstön näkemyksiä ja mielipiteitä. Kehitämme osallisuutta edistäviä toimintatapoja kuten  lasten ja huoltajien osallistumisen toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin.

 

• Päiväkodissa kyselemme lapsilta toimintaan liittyviä mielipiteitä ja mielenkiinnon kohteita. Kysymme lapsilta ideoita, jolloin jokainen lapsi tulee nähdyksi ja kuulluksi paremmin. Lapsen ajatuksia päivähoidosta kuullaan myös vasun ja leopsin tekemisen yhteydessä.

 

• Lasten vanhemmilta pyydämme ideoita päiväkodin toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen sekä palautetta toiminnastamme sähköpostiviestien kautta, vasu/leops-keskusteluissa ja vanhempainilloissa.  Vanhemmat voivat myös osallistua vanhempainillan sisällön suunnitteluun ja toteuttamiseen.

 

• Haluamme tukea lapsen identiteetin ja itsetunnon kehitystä. Rohkaisemme lapsia tekemään valintoja ilman sukupuoleen sidottuja stereotyyppisiä ennakko-oletuksia. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat peruslähtökohtia toiminnassamme. Pyrimme tunnistamaan lasten keskinäisissä vuorovaikutustilanteissa eriarvoistavia piirteitä ja puuttumaan niihin hienotunteisesti. Kaikilla lapsilla on oikeus tulla kuulluksi ja nähdyksi omana itsenään tasa-arvoisina ja arvokkaina yksilöinä. Pyrimme jo pienestä pitäen vahvistamaan jokaisen lapsen vahvuuksia. Haluamme rohkaista lapsia löytämään oman yksilöllisen tapansa ajatella ja ilmaista itseään. Kristinuskon ihmiskäsitys on se, että jokainen ihminen on mittaamattoman arvokas Jumalan rakkauden tahdosta luotu yksilö, ja tähän toimintamme perustuu.

 

Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

( esiopetus)

• Sovimme esiopetusvuoden alussa lasten kanssa ryhmän yhteisistä säännöistä. On tärkeää, että lapsille järjestetään mahdollisuus osallistua toiminnan suunnitteluun. Luomme ilmapiiriä, jossa lapset alkavat luottaa omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa, ja heidän aloitteisiinsa vastataan. Pidämme yhteisiä suunnittelukokouksia, joissa lapset saavat osallistua toiminnan ja ympäristön suunnitteluun. Lasten ajatuksia kuunnellaan arvostavasti ja ideoita myös toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Tällä tavoin lapset sitoutuvat toimintaan paremmin ja oppivat osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja. Lapsia rohkaistaan auttamaan toisia ja myös pyytämään apua tarvittaessa.

 

• Lasten osallistuminen toiminnan ja oppimisympäristön suunnitteluun otetaan huomioon siten, että lapsia otetaan mukaan päätöksentekoon. Heiltä kysellään mielipiteitä, heille annetaan mahdollisuus tehdä aloitteita, lasten ehdotuksia kuunnellaan ja kokeillaan toiminnassa. Havainnoimme lapsia kiinnostavia asioita sekä kyselemme ryhmässä heidän kiinnostuksen kohteitaan. Havainnoimalla saamme selville myös lasten erilaiset tarpeet. Lapsia haastatellaan, mitä he haluavat oppia tai harjoitella, jolloin he pääsevät mukaan tavoitteiden asetteluun.  

 

• Yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa koskevista asenteista keskustellaan lasten kanssa. Tuemme lapsen oman identiteetin ja itsetunnon kehitystä myönteisellä ja kannustavalla vuorovaikutuksella. Tunnistamme lasten keskinäisten kohtaamisten eriarvoistavia piirteitä sekä puutumme niihin hienotunteisesti ja johdonmukaisesti.

 

• Pyrimme jo pienestä pitäen vahvistamaan jokaisen lapsen vahvuuksia. Haluamme rohkaista lapsia löytämään oman yksilöllisen tapansa ajatella ja ilmaista itseään.

 

• Kristinuskon ihmiskäsitys on se, että jokainen ihminen on mittaamattoman arvokas Jumalan rakkauden tahdosta luotu yksilö, ja tähän toimintamme perustuu.

 

4. Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus

( 2-5 vuotiaat)

•  Tunnustamme, että lapsen oikeus omaan kieleen, kulttuuriin, uskontoon ja katsomukseen on perusoikeus. Näemme kulttuurisen moninaisuuden voimavarana. Hyödynnämme j arvostamme suomalaista kulttuuriperintöä ja kansalliskieltä sekä yhteisön ja ympäristön kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta. Jotta voimme keskustella erilaisista ajattelu- ja toimintatavoista rakentavasti, meillä täytyy olla taitoa asettua toisen asemaan ja ymmärtää asioita monesta näkökulmasta. Henkilöstö ymmärtää kielen keskeisen merkityksen lasten kehityksessä,  vuorovaikutuksessa ja identiteetin rakentumisessa ja yhteiskuntaan kuulumisessa.

 

• Arvostamme lapsen omaa äidinkieltä. Luomme yhdessä oppimisympäristön, jossa moninaisuus on voimavara. Vahvistamme positiivista ilmapiiriä, jossa jokaisen lapsen on turvallista ilmaista mielipiteensä ja jossa jokaisen kulttuuria arvostetaan. Arvostamme vanhempien asiantuntijuutta oman kulttuurinsa asioissa . Vasuun kirjataan asioita/tavoitteita toisen kulttuurin omaavan vanhemman toiveista. Vanhemmat ovat myös tervetulleita päiväkotiimme kertomaan oman maansa kulttuurista. 

 

• Tutustumme aktiivisesti ympäristön moninaisuuteen ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin sekä haemme tietoa ja kehitämme toimintaamme. Vierailu Helsingin juutalaiseen päiväkotiin, jos siihen tulee tilaisuus.

 

Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus

( esiopetus)

• Ohjaamme lapsia arvostamaan kaikkia ihmisiä kulttuuriin tai ihonväriin katsomatta. Rohkaisemme heitä toimimaan erilaisten ihmisten kanssa. Päiväkodissamme on perheitä, joissa toinen vanhempi on maahanmuuttaja. Laitamme näiden perheiden maiden liput esille. Tutustumme eri maiden kulttuureihin oppimalla niistä mm. saduista, tarinoista ja kuvista. Meillä on myös monesta eri maasta nukkeja, joiden avulla tutustumme eri maihin ja kerromme monikulttuurisuudesta.

 

• Henkilöstö ymmärtää kielen keskeisen merkityksen lasten kehityksessä, kaikessa oppimisessa, vuorovaikutuksessa ja identiteetin rakentumisessa sekä yhteiskuntaan kuulumisessa. Arvostamme lapsen omaa äidinkieltä. Luomme yhdessä oppimisympäristön, jossa moninaisuus on voimavara. Vahvistamme positiivista ilmapiiriä, jossa jokaisen lapsen on turvallista ilmaista mielipiteensä ja jossa jokaisen kulttuuria arvostetaan. Arvostamme vanhempien asiantuntijuutta oman kulttuurinsa asioissa.

 

• Tutustumme aktiivisesti ympäristön moninaisuuteen ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin sekä haemme tietoa ja kehitämme toimintaamme. Vierailu Helsingin juutalaiseen päiväkotiin, jos siihen tulee tilaisuus.

 

5. Hyvinvointi, turvallisuus ja kestävä elämäntapa

( 2-5 vuotiaat)

Tunteet; keskustelu, kirjallisuus, draama

• Aamupiirissä laulamme tunteisiin liittyviä lauluja, luemme myös kirjoja, joissa käsitellään tunteita. Keskustelemme myös tunteista tunnekorttien avulla. Meillä on Nalle-tunnetaulu, josta lapset saavat näyttää, miltä heistä tuntuu ”tänään”. Tunnekasvatuksessa nimeämme ja tunnistamme erilaisia tunteita, harjoittelemme niiden näyttämistä leikkien ja laulujen avulla, opettelemme säätelemään tunteita, sekä annamme tilaa purkaa niitä turvallisesti aikuisen läsnäollessa.

 

Turvallisuus

• Huolehdimme päiväkodissa, että jokaisella lapsella on tossut jalassa, ja että sisällä ei saa juosta. Päiväkoti on kahdessa kerroksessa, joten pidämme huolen, että yläkerran portti on aina kiinni ja että, lapset eivät saa avata porttia. ”Aikuinen avaa aina portin.” Huolehdimme myös pihan turvallisuudesta, että kaikki kolme pihan porttia on kiinni ja pihalla ei ole rikkinäisisä leluja, joihin lapset voisivat satuttaa itsensä. Lasten kanssa kertaamme myös päiväkodin säännöt, joita noudatetaan sisällä sekä ulkona. Pidämme huolen, että jokaisella lapsella on turvallinen olo ja ketään ei kiusata. Puutumme aina heti kiusaamiseen.

 

• Päiväkodin sääntöjä liittyen turvallisuuteen; kiusaamiseen meillä on nollatoleranssi, havainnoimme ryhmiä, ettei kiusaamista pääsisi syntymään.

Kestävä elämäntapa

• Opetamme lapsia nauttimaan luonnon monipuolisuudesta, haluamme, että kaikki lapset oppivat kunnioittamaan luontoa. Koska päiväkotimme sijaitsee keskuspuiston vieressä, niin pääsemme toteuttamaan kestävää kehitystä edistäviä tekoja. Päiväkodissamme nautitaan luonnosta, tutkitaan sen ilmiöitä, retkeillään, kierrätetään ja tehdään kestäviä valintoja. Metsästä keräämme askarteluun luonnonmateriaaleja.

 

• Pidämme ”Kestävän kehityksen viikon”, jolloin leikimme, laulamme, jumppaamme ja teemme erityisiä tehtäviä liittyen kierrätykseen, sekä kestävään kehitykseen yleisesti.

 

Hyvinvointi, turvallisuus ja kestävä elämäntapa

( esiopetus)

• Tukeaksemme lasten hyvinvointia käytämme hyväksi positiivisen pedagogiikan keinoja. Luomme rakkaudellista ilmapiiriä myönteisen ja positiivisen vuorovaikutuksen kautta, joka luo sekä turvallisen kasvuympäristön, että luo hyväksyntää ryhmämme moninaisuudelle. Pidämme tunnekasvatusta keskustelun, kirjallisuuden, kuvien, esimerkiksi kaveritaitokorttien ja draaman avulla. Tärkeää on , että lapset tulevat kuulluksi ja nähdyksi, sekä saavat ilmaista itseään ja tunteitaan. Tunnekasvatuksessa nimeämme ja tunnistamme erilaisia tunteita, harjoittelemme niiden näyttämistä leikkien avulla, opettelemme säätelemään niitä sekä annamme tilaa purkaa niitä turvallisesti aikuisen läsnäollessa.

 

• Kiinnitämme paljon huomiota turvallisuuteen päiväkodissa. Huomioimme turvallisuuden erityisesti siirtymätilanteissa, retkillä ja päiväkodin pihassa. Kerran vuodessa pidämme poistumisharjoituksen, sisälle suojautumisharjoituksen, sekä lapsen lähietsintäharjoituksen. Pidämme tuvallisuusasiat ajan tasalla päivittämällä niitä. Päiväkodin sääntöjä liittyen turvallisuuteen käymme kerraten usein läpi lasten kanssa. Luomme rakkaudellista ilmapiiriä myönteisen ja positiivisen vuorovaikutuksen kautta, joka luo turvallisen kasvuympäristön. Pidämme huolen, että jokaisella lapsella on turvallinen olo ja ketään ei kiusata. Kiusaamiseen meillä on nollatoleranssi. Havainnoimme ryhmiä, ettei kiusaamista pääsisi syntymään.

 

• Kestävä elämäntapa; opetamme lapsia nauttimaan luonnon monipuolisuudesta, haluamme, että kaikki lapset oppivat kunnioittamaan luontoa. Päiväkotimme sijaitsee keskuspuiston vieressä, niin pääsemme toteuttamaan kestävää kehitystä edistäviä tekoja. Teemme ”roskatutkimusta” esikoulussa, keräämällä keskuspuistossa roskia ja laskemalla taulukkoon, millaisia roskia löydämme. Lajittelemme löydetyt roskat omiin roskalaatikkoihin. Esikoulussa on myös oma paperinkeräyslaatikko. Teemme tehtäviä ”kestävästä kehityksestä” kirjasta Kierrätyskaverit. Viemme kierrätyskeskukseen leluja, ostamme sieltä päiväkodista puuttuvia leluja. Päiväkodissamme nautitaan luonnosta, tutkitaan sen ilmiöitä, retkeillään, kierrätetään ja tehdään kestäviä valintoja. Askartelemme paljon kierrätys- ja luonnonmateriaaleista. Vanhemmat kierrättävät päiväkodin tiloissa lastenvaatteita.

 

• Pidämme paljon yhteisiä yhteisöllisyyttä luovia hetkiä sekä keskustelemme paljon lasten kanssa. Kaikkien kanssa leikitään ja ketään ei jätetä pois leikistä.

 

• Kiusaamista pyritään päiväkodissa ennaltaehkäisemään tehokkaasti yhteistyöllä lasten, henkilökunnan ja varhaiskasvattajien sekä tarvittaessa terveydenhuolto- ja sosiaaliviranomaisten kanssa. Kiusaamisesta ja sen ennaltaehkäisystä keskustellaan päiväkodin molemmissa ryhmissä, tiimipalavereissa sekä vanhempainilloissa lukuvuosittain.                                                                                                                                                                                                     

6. Kannustamme hyviin kaveritaitoihin

Kiusaamisen ennaltaehkäisy päiväkotiryhmässä

• Ryhmäjakojen suunnittelut opettajajohtoisesti, leikit ryhmäytyskeinona, sosiodraaman käyttäminen, istumajärjestyksen muuttaminen tarpeen mukaan, opettajan omien esimerkkien käyttäminen, lasten tasavertainen huomioiminen, positiivisen palautteen antaminen, opettajan aktiivinen havainnointi ryhmässä, aikuisen johtajuuden säilyttäminen ryhmässä, aktiivinen ulkoiluvalvonta, monipuoliset toimintamahdollisuudet ulkoilussa, kaikki vakavammat kiusaamistapaukset päiväkodinjohtajan tietoon, päiväkodinjohtajalla hyvät suhteet lapsiin, päiväkodinjohtaja kokonaisvastuussa kiusaamisen loppumisesta, päiväkodin yhteiset tapahtumat.

 

•  Puhumme eri tilanteissa, mm. päiväpiirissä ja viskarissa anteeksipyynnöstä ja sen merkityksestä sekä ystävyydestä ja kavereiden huomioimisesta.

Kiusaamisen ennaltaehkäisy kodin ja päiväkodin yhteistyönä 

• Lasten hyvinvoinnin seuranta kotona, päiväkodin säännöt lasten koteihin, lasten, opettajan ja vanhempien väliset arviointikeskustelut , vasu- ja leops-keskustelut päiväkodissa, päiväkodin ja kodin välillä yhteiset toimintatavat, vanhempainiltoihin kiusaamisteeman käsittelyä.

Kiusaamiseen puuttuminen

• Kiusaamistilanteisiin ja muihin vääriin tekoihin puututaan välittömästi ja tilannetta seurataan. Kiusaamistilanteesta tiedotetaan aina molempien osapuolten koteihin ja tilannetta seurataan. Mikäli kiusaaminen jatkuu, pyydetään selvittelyyn mukaan lisäksi molempien osapuolten vanhemmat. Tarvittaessa kiusaamisasiaa pohditaan Suur-Helsingin kristillisen koulun koulupsykologin kanssa. Lapsia ohjataan selvittämään tilanteet ja ottamaan vastuu teoistaan ikätasoisesti sopivalla tavalla.

 

• Systemaattisesti käytössä oleva toimintamalli, jolla vahvistetaan kaverisuhteita ja tunnetaitoja sekä lasten osallisuutta ristiriitatilanteissa ja konfliktin ratkaisemisessa. Sanoitetaan lapsille tunteita ja sitä, miltä kiusaaminen toisesta tuntuu. Rohkaistaan vahvasti anteeksipyyntöön, mutta jos lapsi ei siihen suostu, sanoitetaan toisella lapselle asiaa esimerkiksi näin: ”Olen tosi pahoillani, mitä sinulle tehtiin. Ikävä kyllä kaverin on nyt vaikea pyytää anteeksi, mutta se, mitä sinulle tehtiin, oli väärin.”

 

• Lohdutamme näkyvästi kiusattua lasta otamalla hänet syliin, niin että kiusaaja on tilanteessa mukana. Sanoitetaan kiusaajalle ”Katso, miltä ”Maijasta” nyt tuntuu. Keskustelemme tilanteesta molempien kanssa.

 

• Keskustelemme paljon lasten kanssa kaveritaidoista. Teemme syksyn alussa yhteiset säännöt keskustellen ja kysellen lapsilta, laitamme säännöt seinälle.

Tietoinen rakkaudentyö

• Havainnoimme lasten leikkejä sekä sisällä että ulkona.  Esikoulumme sääntönä on, että kaikkien kanssa leikitään ja ketään ei jätetä pois leikistä. Ohjaamme lasten ryhmäytymistä; jaamme leikkiryhmiä sekä otamme yhteishenkeä kasvattavia leikkejä. Huomioimme lapsia positiivisesti ja tasapuolisesti. Huomioimme myös istumajärjestykset. Puhumme paljon ystävyydestä, anteeksipyynnöstä ja sen merkityksestä sekä kavereiden huomioimisesta. Käytämme draamaa, esimerkiksi nukketeatteria, jossa aiheena on ystävyys. Kaikki kiusaamistapaukset saatetaan päiväkodinjohtajan tietoon, päiväkodinjohtajalla on hyvät suhteet lapsiin ja päiväkodinjohtaja on kokonaisvastuussa kiusaamisen loppumisesta. Päiväkodin yhteiset tapahtumat luovat yhteishenkeä.  

 

• Tietoinen rakkauden työ on arjessa toimivaa kiusaamisen ehkäisytyötä

 

•  Rohkaisemme lasta arvostamaan itseään positiivisen palautteen ja kiitoksen kautta

 

• Opettelemme huomioimaan toisia sekä toimimaan ja leikkimään toisten kanssa

 

• Opettelemme yhdessä kauniita käytös- ja ruokailutapoja mm. anteeksipyytäminen ja -antaminen, kiittäminen, tervehtiminen, oman vuoron odottaminen, kuunteleminen, ruokarauhan ja  rauhallisen päivälevon antaminen toisille lapsille.

 

• Opettelemme hyväksymään erilaisuutta.

 

• Pyrimme aktiivisesti päivittäisessä työssämme harjoittelemaan hyviä ihmissuhdetaitoja lasten ja toinen toistemme kanssa. Riidat selvitellään ja niistä keskustellaan, kiusaamiseen puututaan välittömästi, ystävällistä käytöstä harjoitellaan arjen keskellä sekä lasten, työntekijöiden että huoltajien kesken. 

Kodin ja päiväkodin yhteistyö

• Lasten hyvinvoinnin seuranta kotona, päiväkodin säännöt lasten koteihin, lasten, opettajan ja vanhempien väliset arviointikeskustelut , leops-keskustelut päiväkodissa, päiväkodin ja kodin välillä yhteiset toimintatavat, toiminnalliset vanhempainillat, ryhmäkohtaisesti järjestetyt vanhempainillat, vanhempainiltoihin kiusaamisteeman käsittelyä.

Kiusaamiseen puuttuminen

• Kiusaamista pyritään päiväkodissa ennaltaehkäisemään tehokkaasti yhteistyöllä lasten, henkilökunnan, opettajien sekä tarvittaessa terveydenhuolto- ja sosiaaliviranomaisten kanssa. Kiusaamisesta ja sen erottamisesta muusta negatiivisesta toiminnasta sekä kiusaamisen ennaltaehkäisystä keskustellaan päiväkodin molemmissa ryhmissä, henkilökunnan palavereissa sekä vanhempainilloissa lukuvuosittain.

 

• Kiusaamistilanteisiin ja muihin vääriin tekoihin puututaan välittömästi ja tilannetta seurataan. Kiusaamistilanteesta tiedotetaan aina molempien osapuolten koteihin ja tilannetta seurataan. Mikäli kiusaaminen jatkuu, pyydetään selvittelyyn mukaan lisäksi molempien osapuolten vanhemmat. Tarvittaessa kiusaamisasiaa pohditaan Agape ry:n psykologin kanssa. Lapsia ohjataan selvittämään tilanteet ja ottamaan vastuu teoistaan ikätasoisesti sopivalla tavalla.

 

• Meillä on systemaattisesti käytössä oleva toimintamalli, jolla vahvistetaan kaverisuhteita ja tunnetaitoja, sekä lasten osallisuutta ristiriitatilanteissa ja konfliktin ratkaisemisessa. Sanoitetaan lapsille tunteita ja sitä, miltä kiusaaminen toisesta tuntuu. Rohkaistaan vahvasti anteeksipyyntöön, mutta jos lapsi ei siihen suostu, sanoitetaan toisella lapselle asiaa esimerkiksi näin: Olen tosi pahoillani, mitä sinulle tehtiin. Ikävä kyllä kaverin on nyt vaikea pyytää anteeksi, mutta se, mitä sinulle tehtiin, oli väärin.”
• Kiusaamisen ehkäisytyössä käytetään Suur-Helsingin kristillisen koulun ja päiväkodin yhteistä kiusaamisen ehkäisysuunnitelmaa.

 

7. Lapsen polku varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja perusopetukseen

Sovitut käytännöt lapsen aloittaessa

• Lapsen päivähoidon polku alkaa lapsen tullessa tutustumaan päivähoitoon huoltajan/huoltajien kanssa. Tutustumisvaihe on portaittainen ja kestää noin viikosta kahteen riippuen iästä ja sopeutumiskyvystä. Aiempi kokemus päivähoidosta yleensä nopeuttaa lapsen sopeutumista. Aluksi vanhempi on mukana päivähoidossa, mutta vähitellen harjoitellaan vanhemman poissaoloa ja lapsen yksinjäämistä ryhmään. Aloitusvaiheessa käydään aloituskeskustelu huoltajan kanssa. Mitä pienempi lapsi, sitä enemmän hän tarvitsee aikuisen syliä ja huolenpitoa.  Pidämme tärkeänä tutustuttaa uusi lapsi ryhmän toisiin lapsiin,

Lapsiryhmien muodostaminen

• Päiväkodissamme on kaksi ryhmää, 2-4v ryhmä sekä esikouluryhmä, jossa on myös 5-vuotiaita lapsia mukana. Viskareilla on omaa toimintaa kahtena päivänä viikossa yhteensä noin 1,5h.

Lapsen vasun ja Leopsin laadintaan liittyvät yhteiset toimintatavat (ks. HkiVasu ja Esiops)

• Lapsen aloittaessa päivähoidossa huoltaja saa täytettäväksi aloituskaavakkeen, jonka jälkeen mahdollisimman pian varhaiskasvatuksen hoitaja pitää aloituskeskustelun huoltajan kanssa.  Työntekijät tutustuvat lapseen ja havainnoivat häntä päivähoidossa. Kun lapsi on ollut päivähoidossa muutaman kuukauden, niin varhaiskasvatuksen opettaja laatii vasun tai leopsin yhdessä huoltajan/huoltajien kanssa. Suunnitelmaan kirjataan lapsen kehitykseen ja oppimiseen liittyvät vahvuudet, kiinnostuksen kohteet sekä tavoitteet ja toimenpiteet pedagogiselle toiminnalle. Lapsia myös haastatellaan heidän kiinnostuksen kohteistaan sekä mitä ajatuksia ja odotuksia heillä on tulevasta päiväkotivuodesta, esim. mitä he haluavat oppia. Suunnitelmaan kirjataan tarvittaessa myös lapsen kielenkehityksen tukemiseen sekä kehityksen ja oppimisen tukeen liittyvät asiat.  Vasu-suunnitelmaan kirjataan myös aika seuranta- ja arviointikeskustelulle huoltajan/huoltajien kanssa, joka pidetään kerran vuodessa ja jossa arvioidaan vasun toteutumista sekä kirjataan uusia tavoitteita ja toimenpiteitä.

Sovitut käytänteet lapsen siirtyessä varhaiskasvatuksesta esiopetukseen (yhteistyö, tiedonsiirto)

• Lapsen siirtyessä toiseen ryhmään tai uuden esikoululaisen aloittaessa käydään keskustelua esikouluopettajan kanssa, ja lapsi saa käydä tutustumassa ryhmään. Pienessä päiväkodissa kaikki lapset tuntevat toisensa jo ennen 5-6v ryhmään siirtymistä. Aamuisin olemme yhdessä aamupuurolla ja myös useimmiten ulkoilemme yhdessä. Joskus teemme myös retkiä kaikki yhdessä. Meillä on myös yhteisiä juhlia.

Sovitut käytänteet lapsen siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen (yhteistyö ja yhdessä oppiminen, tiedonsiirto)

• Meillä on pieni päiväkoti, jossa on yksi esiopetusryhmä, johon mahtuu 14 lasta. Otamme lapset esikouluryhmään ilmoittautumisjärjestyksessä

 

• Esikoulunopettaja osallistuu ENSIO-ryhmän kokoontumisiin mahdollisuuksien mukaan  Suurin osa esikoululaisista siirtyy Agape-yhdistyksen kouluun. Pyrimme siihen, että esikoulusta tulevaan kouluun siirtyminen olisi mahdollisimman ehyt jatkumo. Esiopetuksessa laaditaan perusopetuksen alkuopetuksen kanssa Yhdessä oppimisen suunnitelma.

 

• Esikouluvuonna esikoululaiset tutustuvat tuleviin koulukavereihin, opettajaan sekä  koulurakennukseen vierailemalla 3-4 kertaa ykkösluokalla. Syksyllä 2023 aloitamme vierailut koulussa oppilaiden ja päiväkodin lasten välillä. Vanhemmat osallistuvat koulun järjetämään tutustumispäivään yhdessä lasten kanssa.

8. Viestintä ja yhteistyö

 Viestinnän toteuttaminen toimipaikassa

• Kerran viikossa pidämme vastuuhenkilöiden yhteiset palaverit. Jokapäiväisen viestinnän toteutamme viikkokalenterin avulla. Muu yhteydenpito toimii sähköpostin tai tekstiviestin välityksellä.  

 

• Toiminnasta viestitetään sähköpostitse, INFO-kirjeellä, tekstiviesteillä, WhatsApp-ryhmässä, infolapuilla, viikko-ohjelmassa, puhelinkeskusteluissa, vanhempainilloissa sekä myös päivittäisissä tapaamisissa.

 

Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö

• Teemme päivittäin tiiviisti yhteistyötä vanhempien kanssa. Hyvä ja rakentava yhteys huoltajiin on työmme peruslähtökohtia. Haluamme luoda ja pitää avointa yhteyttä huoltajiin. Tavoitteemme on olla osana sitä tukiverkostoa, joka kannattaa jokaista lasta. Henkilöstön ja huoltajien väliset päivittäiset keskustelut antavat vanhemmille mahdollisuuden kuulla lapsensa päivästä, edistymisestä ja hyvinvoinnista sekä mahdollisuuden antaa palautetta henkilöstölle. Näin vanhemmat voivat vaikuttaa lapselle annettavaan varhaiskasvatukseen. Toimintaa muutetaan mahdollisuuksien mukaan saadun palautteen perusteella. Lasten vanhemmilta pyydämme ideoita päiväkodin toiminnansuunnitteluun ja -kehittämiseen sekä palautetta toiminnastamme sähköpostiviestien kautta, vasu/leops-keskusteluissa ja vanhempainilloissa. Osa vanhemmista on luvannut, että voi tulla mukaan retkille tarvittaessa ja tulla kertomaan oman maan kulttuurista.

Huoltajien ja yhteistyötahojen kanssa tehtävä yhteistyö

• Toiminnan dokumentoiminen ja arvioiminen yhdessä lasten ja huoltajien kanssa.

 

• Kasvunkansiot kaikilla lapsilla, esikoululaisilla kirja, joka toimii itsearvioinnissa pedagogisena dokumenttina ja viskareilla viskarikansio, johon kootaan koko vuoden viskaritehtävät. Vasu- ja leopskeskusteluissa toimintaa arvioidaan sekä vanhempien että lasten kanssa.